torstai 6. kesäkuuta 2013

Tavoitteena pienempi ruokakauppalasku

Keitä olemme?

Olemme lapsiperheen vanhemmat, insinööri ja kotiäiti, jotka ovat totaalisen kyllästyneet ruoan jatkuvasti nousevaan hintaan. Haluamme tehdä asialle jotakin.

Miksi ruoan hintaa käsittelevä blogi?

Meitä on jo pidempään harmittanut päivittäistavarakaupan kilpailun puute. Voittoa tahkotaan kahden ison pelurin toimesta ja huhujen mukaan järjestelmä on varsin korruptoitunut. Isojen toimijoiden saneluvalta ylettyy (ainakin mielikuvien mukaan) aina liikepaikkojen kaavoituksesta ruoan tuottajien hintojen saneluun. Viime vuosien vahvana trendinä on ollut kauppojen omat merkit. Hinnoittelemalla nämä houkutteleviksi muihin tuotteisiin verrattuna kasvatetaan entisestään kaupan voittoja ja vähennetään muiden pelurien valtaa. Joku toki nämäkin tuotteet valmistaa, emmekä ole ollenkaan vakuuttuneita että nykypäivänä kannattaa enää kaikissa tapauksissa maksaa paketin kyljessä komeilevasta brändin nimestä, mutta kuitenkin.

 

Miksi asia täytyy nostaa esille juuri nyt?

Olemme miettineet tällaisen blogin perustamista jo aikaisemmin, mutta viimeisenä pisarana toimi kaksi viimeviikkoista tapahtumaa:
  1. Insinöörin keskustelu ruotsalaisen työtoverinsa kanssa. Tämä oli lähdössä kotiin oltuaan vuoden Suomen konttorilla ulkomaankomennuksella. Entä mikä jäi päällimmäisenä mieleen Suomen-vuodesta? Ruoan hinta, joka on Ruotsiin verrattuna kuulemma arviolta n. 20 - 25 % korkeampi Suomessa. Samaan keskusteluun liittyi myös Englannista Suomeen muuttanut henkilö joka puolestaan kuvaili suomalaisen ruokakaupan hintoja ”käsittämättömän korkeiksi”.
  2. Uusin ehdotus arvonlisäveron saralla, jonka mukaan ruoan alv nousisi 22 %:iin. Tämä tarkoittaisi sitä, että nykyisin tasan euron maksava tuote maksaisi jatkossa 1,07 €. Ei vaikuta paljolta, mutta jos perheemme ruokalasku on vaikkapa luokkaa 500 €/kk, olisi se tämän muutoksen jälkeen 535 €/kk. 35 €/kk tarkoittaa 420 € vuodessa. Aika paljon rahaa, joka olisi jostain muusta pois.
Kun lisätään vielä se, että Kuluttajatutkimuskeskus (jonka maalaisjärjellä ajateltuna voisi kuvitella ajavan tällaisessa asiassa kuluttajan etuja) jätti viimeisistä tutkimuksistaan kaupan kolmanneksi suurimman pelurin pois perusteluilla, jotka jokainen voi lukea vaikkapa täältä, on pakko todeta että edellä kirjatut ennakkoluulot järjestelmän toimimattomuudesta vain vahvistuivat. Vai miltä kuulostaa Lidlin poisjättämisen perustelu: "Nämä 60 elintarviketta löytyvät identtisinä lähes poikkeuksetta kaikista vertailussa olevista kotimaisista kaupoista kaupan koosta riippumatta". Mutta eivät siis Lidlistä, jolloin se täytyi jättää pois vertailusta. Meidän ajatusmaailmassamme mahdollisimman laaja valikoima olisi meidän etumme kuluttajana ja hintavertailu olisi mahdollista suorittaa määrättyjen brändituotteiden lisäksi myös halvimpien tuotteiden kesken (merkistä riippumatta). Mutta jos edellä mainittu virallinen taho ei tähän mitättömällä muutaman miljoonan budjetilla pysty, täytyy meidän ilmeisesti tehdä se. Budjettimme? 0 €. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi…

 

Mitä voimme tehdä saadaksemme kilpailua ruokakauppaan?

Tarkoituksena on nyt todellakin tutkia mitä kilpailuttamalla voi saavuttaa. Emmekä tarkoita tässä pelkästään lähikauppojen tarjousten perässä juoksemista, vaan oikeasti halvimman ja järkevimmän ratkaisun löytämistä. Tämä tarkoittaa hintavertailujen ja halvimpien hintojen löytämisen lisäksi myös mm. matkakulujen huomioimista.

Yksin ei kukaan voi maailmaa muuttaa. Siksi toivommekin, että pystymme tarjoamaan tämän blogin kautta itsemme lisäksi myös kaikille lukijoillemme rahanarvoista tietoa oikeasti edullisimmista vaihtoehdoista ja tarjota näin kaikille käytännön mahdollisuuden äänestää halvemman ruoan puolesta.

6 kommenttia:

  1. Lidl voisi laskea hintojaan helposti vielä 25 % ja silloin saataisi samaa katetta kuin Saksassa. Ei kuitenkaan kannata, sillä näillä hinnoilla tehdään loistavaa tulosta ja ollaan silti selvästi halvempia kuin S&K-oligopoli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Kysymys kuuluukin miten saamme Lidlin laskemaan hintoja entisestään? Ainut keino tähän lienee laajemman kansanliikkeen aikaiseksi saaminen. Viralliset tahot vaikuttavat valitettavan aseettomilta asian suhteen. Mutta jos kaikki kuluttajat kilpailuttaisivat ostoksensa, olisi mainitsemasi S&K-oligopolikin pakotettu oikeaan kilpailuun.

      Poista
    2. Olet oikeassa. Vastustan kanta-asiakaskortteja jo ihan periaatteesta, mutta etenkin Pohjois-Suomi on täynnä näitä vihreän kortin orjia "mehän se omistetaan". Tuijotetaan vain bonuksia ja unohdetaan todellinen hintavertailu. Kai se sitten tuntuu hyvältä maksaa satanen ja saada viisi euroa palautusta, vaikka toisesta paikasta selviäisit 90 eurolla ilman mitään alennuksia tai bonuksia...

      Poista
    3. Täysin samaa mieltä. Usein kuulee perusteltavan asiaa keskittämisellä. Kun ostaa bensat samalla vihreällä kortilla, saa ruokaostoksistakin enemmän bonusta. Itse en tosin vielä ole onnistunut laskemaan asiaa niin päin, että ylihinta kannattaisi maksaa edes bensa-asemalla. Vaikka siis kävisikin joka tapauksessa ruokaostoksilla S-ryhmän kaupoissa. (Täytynee muuten kirjoittaa tästä aiheesta blogiteksti jossain vaiheessa.)

      Tällä hetkellä itseäni pelottaa myös tulevaisuudenkuva, jossa S-ryhmä alkaa mainostaa asuntolainojen korkojen (tai vähintään marginaalien) maksamista bonuksilla. Olettaisin tällaisten mainosten ilmestyvän mediaan heti kunhan saavat yhdistymisensä Tapiola-pankin kanssa päätökseen. Sen jälkeen ihmiset ovat entistäkin syvemmin jumissa yhdessä yrityksessä. Tämä ei voi olla kokonaisuuden kannalta terve kehitys, joten viimeistään tässä vaiheessa olisi mielestäni kilpailuviranomaisilla puuttumisen paikka. Mutta taitaa valitettavasti jäädä puuttumatta.

      Poista
    4. Tarkkamarkka laskeskeli ABC-asemien ylihintaisen bensan kannattavuutta muutama vuosi sitten. Pahoittelen, iPad ei jostain syystä anna minun liittää linkkiä kommenttikenttään. Lopputulos oli silloin se, että bonusten takia ABC:llä tankkaaminen kannattaa, jos S-ryhmän ostokset ylittävät 1 000 euroa kuukaudessa.

      Tunnen itsekin yhden, joka ammattinsa puolesta viettää viikot autonsa ratissa. Dieseliä kuluu ja kotona on vaimo sekä viisi lasta. Heidän taloutensa kokonaisostot ovat niin suuret sekä ruoan että polttoaineen osalta, että heidän tapauksessaan keskittäminen jo kannattaa.

      Ainahan näistä JOKU hyötyy, mutta voinen lukea tuttavaperheen vähemmistöön. Keskimäärin suomalaisten perheiden ruokaostokset lienevät noin 150 euroa henkeä kohti. Luulen, että suurin osa näistä keskittäjistä siis säästäisi todellisella hintavertailulla paljon enemmän.

      Poista
    5. Tarkoittanet tätä juttua: http://www.tarkkamarkka.com/blogi/2010/02/kannattaako-abc-tankata/

      Jatkojutussa (http://www.tarkkamarkka.com/blogi/2010/03/kannattaako-abclla-sittenkin-tankata/) asiaa syvennettiin vielä entisestään. Kummassakaan ei kuitenkaan otettu huomioon sitä, että ruoan voisi saada jostain edullisemmin kuin S-ryhmästä, jolloin tilanne jälleen muuttuisi. Tein pikaisen laskuharjoituksen ja päädyin siihen, että jos ruokalaskussa voisi kilpailuttamalla säästää 5%, niin tarvittaisiin edelleen 1000 euron ostot S-ryhmästä jotta keskittäminen kannattaisi. Tämä tarkoittaa 400 euron ruokakauppalaskulla 600 euroa kuukaudessa bensaan. Tämä taas on nykyhinnoilla luokkaa 365 litraa jolla ajaa keskimääräisellä autolla (kulutus 7 litraa / 100km) yli 5000km. Eli jos ajo koostuisi pelkistä päivittäisistä työmatkoista pitäisi työmatkan olla yli 125km / suunta jotta keskittäminen kannattaisi. Mutta kuten todettu, erittäin tapauskohtaista.

      Enemmän itseäni mietityttää se, paljonko me kaikki hyötyisimme jos unohtaisimme keskittämisen ja kilpailuttaisimme sekä ruoka- että bensaostokset. Bensoista saa nyt jo helposti 4% pois ABC-hinnoista kun hieman katsoo mistä ostaa. Ruokalaskussa varaa olisi uskoakseni vieläkin enemmän, jolloin myös nykyiset keskittäjät jäisivät selkeästi voitolle.

      Poista