Onko Lidl sittenkään halpa?

Kävimme vaihteeksi Prismassa hieman Lidliä laajemman valikoiman perässä. Ylihintoja kompensoitiin (eli bonuksia tarjottiin) tällä kertaa tuplasti normaaliin verrattuna. Meidänkin perheelle siis arviolta 2 %. Alla olevaan taulukkoon keräsin ostokset, joita olen tässä blogissa tähän mennessä seurannut. Vertailuhintoina Lidlin aiemmin täällä esiintyneitä hintoja.

Eli näiden tuotteiden osalta säästimme käydessämme Prismassa Lidlin sijaan, kun otetaan bonukset huomioon (muihin ostoksiin en ota tässä kantaa, koska vertailuhinnat puuttuvat toistaiseksi). Erityisesti taulukosta pistää silmään maidon hinta, jonka Prisma siis oli tällä kertaa hilannut varsin alas. Lidlin vertailuhinta on yli 20 % kalliimpi! Maidon voisi kuvitella olevan jonkinlainen sisäänheittotuote, joten olisiko aika reagoida, Lidl?

Ilmaiset ruoat eläkeiäksi

Vanhan sanonnan mukaan ilmaisia lounaita ei ole. Niinpä myös ilmaiset ruoat koko eläkeiäksi vaativat hieman vaivannäköä – nimittäin itselle edullisimman ruokakaupan käyttämistä sen tutun ja turvallisen sijaan.

Alla olemme laskeneet esimerkinomaisesti, miten monta vuotta yksi ihminen voi syödä eläkkeellä ”ilmaiseksi” mikäli vaihtaa edullisempaan kauppaan. Olemme laskeneet 3 eri tapausta:

·         Lidlin käyttäminen K-Supermarketin sijaan – ilmaista ruokaa eläkeiässä 30 v 11 kk.

·         Lidlin käyttäminen S-Marketin sijaan – ilmaista ruokaa eläkeiässä 15 v 4 kk.

·         S-Marketin käyttäminen K-Supermarketin sijaan – ilmaista ruokaa eläkeiässä 5 v 11 kk.

Kuinka laskelmat on tehty

Aivan aluksi pahoittelemme taulukoiden suurta määrä alla olevassa tekstissä. Koemme niiden esittämisen tässä yhteydessä kuitenkin tarpeelliseksi.

Laskelmissa on käytetty määrittelemäämme perusruokakoria. Hinnat on kerätty kuluvalla viikolla kolmesta kotiamme lähellä olevasta ruokakaupasta (K-Supermarket, S-Market sekä Lidl). Hinnat ovat perushintoja, mahdollisia tarjouksia ei otettu huomioon. Esimerkkihenkilön on oletettu tekevän kuukauden ruokaostoksia (150 €) vastaavat ostokset mahdollista etukorttia käyttäen ja saavan tämän summan mukaisesti bonuksia. S-Marketissa tämä tarkoittaa 1 % alennusta hintoihin ja K-Supermarketissa 0,5 % alennusta. Nämä alennukset on otettu huomioon kyseisten kauppojen hinnoissa.

Kullekin ruoka-aineelle on arvioitu yhden ihmisen kuukauden kulutus ja kuukauden ruokakorin hinta tutkituille ruoka-aineille on laskettu näillä määrillä.

Muut kuin esittämäämme ruokakoriin sisältyvät ruokaostokset esimerkkihenkilömme tekee hänelle tutussa ruokakaupassa. (Näihin ostoksiin palaamme mahdollisesti tulevissa kirjoituksissamme kunhan olemme tutkineet asiaa niiden osalta tarkemmin.)  

Kauppaa kilpailuttamalla säästetyt rahat on ennen eläkeiän (65 vuotta) saavuttamista sijoitettu eläkepäivien varalle. Sijoituksille on oletettu 5 %:n vuotuinen reaalituotto. Tämä (tai hieman enemmänkin) on historiassa ollut hyvin mahdollista saavuttaa osakemarkkinoilla pitkällä aikavälillä. (Tulevaisuudesta ei luonnollisesti tiedä kukaan.)

Esimerkkihenkilön on oletettu aloittavan itsenäinen ruokakaupassa käynti 20-vuotiaana, jolloin myös esittämiemme laskelmien säästöaika alkaa. Lisäksi olemme kertoneet kunkin laskelman alla kuinka monta vuotta saa nauttia ilmaisesta ruoasta mikäli vaihtaa edullisempaan kauppaan 40-vuotiaana. Näitä laskelmia emme kuitenkaan esitä tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti. Periaate niissä on sama kuin esitetyissä laskelmissa.

Eläkeiän alkaessa sijoituksista on nostettu aina vuoden alussa yhden vuoden ruokamenoja vastaava summa. Loput sijoitukset on jätetty edelleen tuottamaan. Yhden ihmisen kuukauden kokonaisruokalaskuksi eläkeiässä on oletettu 150 euroa.

K-Supermarketin vaihto Lidliin – 30 vuoden ilmaiset ruoat

Kuten alla olevasta taulukosta nähdään, kuukausisäästö kyseisellä ruokakorilla on 15,37 €.

Sijoittamalla näin säästyneet rahat edellä mainitulla tuotolla, saadaan eläkeikään mennessä kerättyä mukavan tuntuiset säästöt, noin 30 000 €. (Huomatkaa, että summat on esityksen selkiyttämiseksi pyöristetty jolloin osalla riveistä näyttäisi olevan laskuvirheitä. Lopputulos on laskettu pyöristämättömillä luvuilla, joten sen pitäisi kuitenkin olla oikein.)

Eläkkeellä voi täten nauttia ”ilmaisesta” ruoasta aina 95-vuotiaaksi asti. Ei siis hassummin J

Mikäli kokee ”heräämisen” 40-vuotiaana, voi silti nauttia vastaavalla tavalla laskettuna ilmaisista ruoista 5 vuoden ja 5 kuukauden ajan. Ihan mukava säästö tämäkin.

S-Marketin vaihto Lidliin – 15 vuoden ilmaiset ruoat

S-Marketiin verrattuna ruokakorin hinnassa voi säästää esimerkkitapauksessamme 10,40 €.

Tällöin voi eläkkeelle jäämiseen mennessä saada laskentatavallamme kokoon noin 20 000 €.

Ilmaisia ruokia riittää siis 80-vuotiaaksi asti. Tämä on muuten sattumoisin suunnilleen myös suomalaisten elinajanodote tällä hetkellä.

40-vuotiaana kaupanvaihdon tekevä pääsee nauttimaan ilmaisista ruoista tässä tapauksessa 3,5 vuotta.

K-Supermarketin vaihto S-Marketiin

Mikäli esimerkkihenkilömme vaihtaisi Plussapisteistä vihreään bonuskorttiin, ruokakorin hinnassa säästyisi kuukausittain 4,96 €.

Tämä tietäisi vajaan kymppitonnin säästöjä eläkeiän alkaessa.

Näilläkin säästöillä maksaisi ruokalaskun eläkkeeseen koskematta lähes 6 vuoden ajan.

40-vuotiaana tehty kortinvaihto antaisi sekin ilmaiset ruoat 1 vuoden ja 7 kuukauden ajaksi.

Yhteenveto

Yllä olevilla laskelmilla olemme halunneet havainnollistaa, että aiemmissa hintavertailuissamme esitetyt pieniltä vaikuttavat summat voivat muuttua pitkän ajan kuluessa suuriksi… ja saada aikaan ihmeitä. Itse asiassa olemme itsekin hämmästyneitä tuloksista.

Kukaan ei luonnollisestikaan voi taata 5 % vuotuista reaalituottoa sijoituksille. Palkinto (ilmaiset ruoat moneksi vuodeksi) tuntuu vaivaan (kyseisten ruokatarvikkeiden hakeminen kilpailevasta kaupasta) nähden kuitenkin liian houkuttelevalta jotta viitsisimme jättää mahdollisuuden käyttämättä. Ainoa mitä voimme hävitä on hieman aikaa ja vaivaa. Todennäköisesti kaupassakäyntitottumuksemme ovatkin muuttuneet pysyvästi.

Yllä oleva kirjoitus ei sisällä sijoitusvihjeitä. Lukijan tulee ymmärtää, että kirjoituksen laskelmat ovat esimerkin tyyppisiä ja niissä käytetty osakemarkkinoiden historiallisesta tuotosta johdettu tuotto ei ole tae tulevista tuotoista. Todellisuudessa sijoitustuotto voi poiketa hyvin radikaalisti yllä esitetystä ja sijoitukset voi myös hävitä. Tällöin myöskään ”ilmaisesta” ruoasta ei pääse nauttimaan yllä esitettyä aikaa. Tekstin kirjoittaja ei kirjoitushetkellä noudata kirjoituksessa esitettyä sijoitusperiaatetta.

Tarkastelussa K-Citymarktin euron tarjoukset

Tänään verrataan Citymarketin euron tarjouksia Prisman normaalihintoihin. Ensimmäiseen taulukkoon on kerätty tarjoustuotteet, jotka löysimme myös Prismasta.

Nämä euron tarjoukset vaikuttavat siis pääsääntöisesti olevan ihan kunnon tarjouksia.

Koska tällaisten tarjousten tarkoituksena on käsittääksemme saada ihmiset kauppaan jotta he sitten ostaisivat muutakin, seuraavaan taulukkoon on valittu 6 Prismaan verrattuna edullisinta tarjoustuotetta sekä edellisen Citymarketvertailumme perusostoskori.

Kuten huomaamme, tilanne muuttuu radikaalisti. Citymarketin normaalihintaisten tuotteiden lisääntyessä ostoskorissamme, tarjousten hyöty häviää. Jos valitsemme Citymarketin päivän ostospaikaksi vain muutaman tarjoustuotteen takia, jäämme tappiolle Prismaan verrattuna.

K-Supermarket - hintatutkimusta

K-Supermarketit ovat tähän asti jääneet blogissa pienelle huomiolle. Tänään oli kuitenkin aika korjata asia. Vierailimme kolmessa eri K-Supermarketissa pääkaupunkiseudulla ja vertailimme parinkymmenen tuotteen hintoja niiden välillä. Oma ennakkokäsityksemme oli, että K-ryhmän kaupoissa kauppiaat saisivat itse päättää hinnoista ja näin ollen hinnoissa olisi kauppojen välillä eroja. Alla olevaan taulukkoon on vertailun vuoksi lisätty myös tämänpäiväiset hinnat yhdestä Lidlistä ja Prismasta. Tähdellä merkittyjen tuotteiden kohdalla Lidlin tai Prisman hintoja on muutettu vastaamaan K-Supermarketin pakkauskokoa. (K-Supermarketin pakkauskoko oli aina näissä tapauksissa suurempi.) Banaanien kohdalla Supermarket nro 3 oli Supermarketeista ainoa, joka tarjosi ns. halvempaa banaanilaatua. Tästä johtuu suuri hintaero muihin K-Supermarketeihin.

Näiden tulosten perusteella näyttäisi siltä, että K-Supermarkettien kauppiaat saavat päättää itse (ainakin jossain määrin) valikoimistaan ja tarjoustuotteistaan, mutta muuten hinnat ovat mielestämme liian samoja jotta voisimme välttyä johtopäätökseltä, että perushinnat määrittelee K-ryhmässä joku muu kuin yksittäinen kauppias.

Kuten olettaa saattoi, hinnat eivät myöskään olleet missään määrin kilpailukykyisiä Lidlin ja Prisman hintojen kanssa. Varsinkin Lidliin verrattuna tämä on mielenkiintoista, koska kyseessä ovat suunnilleen saman kokoluokan myymälät, joten kiinteistö- ja henkilökuntakulujen voisi olettaa olevan jotakuinkin samaa luokkaa. Silti täysin samojen (merkki)tuotteiden hinnoissa on kymmenien prosenttien eroja. Keskon osto- ym. volyymien ollessa oletettavasti Lidlin vastaavia suurempia ja sisäänostohintojen ja logistiikkakustannusten näin ollen vähintään yhtä edullisia voitaneen siis vetää johtopäätös että K-ketjun kohdalla joku rikastuu valmistajan ja kuluttajan välissä... ja paljon.


P.S. vaikka kirjoituksen pääaihe olikin tällä kertaa K-Supermarketit, mainittakoon kuitenkin mielenkiintoisena kuriositeettina, että tällaisella ostoskorilla bonusten (max 5 %) kerääminen Prismoista ei näytä kannattavan Lidliin verrattuna.

P.P.S. Jottei jäisi vääriä mielikuvia, mielestämme on oikein että menestyvät yrittäjät rikastuvat. Yrittäjyyteen kuuluu kuitenkin olennaisena osana riski ja varsinkin ruokakaupan kohdalla siihen tulisi mielestämme kuulua myös kilpailu. Mikäli kilpailua ei esimerkiksi julkisen sektorin toimista (kaavoitus tms.) johtuen ole riittävästi, voidaan mielestämme kyseenalaistaa suurten voittojen oikeutus suhteessa otettuun riskiin varsinkin kun kyseessä ovat kuluttajille ns. välttämättömyyshyödykkeet.

K-Citymarketin hinnoista - osa 2

Kesälomat on nyt vietetty ja sitä myöten on aika palata tämänkin projektin pariin. Itseäni jäi häiritsemään ennen juhannusta tehty vertailu K-Citymarketeiden hinnoista. Ei tuntunut oikeudenmukaiselta tuomita yhtä ketjua niin paljoa kalliimmaksi yksittäisen vertailun perusteella. Niinpä poikkesimme tänään toisessa Citymarketissa tekemässä pikatutkimuksen. Tuotteet on valittu satunnaisesti tutuista taloudessamme käytetyistä perustuotteista. Vertailu läheisen Prisman hintoihin löytyy alla olevasta taulukosta.

Valitettavasti (kuluttajan kannalta) tämä vertailu vahvistaa edellisen vertailumme tulokset. Edelleen suuri kysymyksemme on: kuka näitä ylihintoja viitsii maksaa? Lisäksi olisi erittäin mielenkiintoista saada kommentit K-ryhmän edustajilta (valtakunnan media: vink vink!). Pystyvätkö selittämään nämä hintaerot jollain järkevällä tavalla vai olisiko vastauksena ympäripyöreätä diipadaapaa? Ei näillä hinnoilla ainakaan meidän perheen osalta markkinaosuuksia voiteta, joten luulisi Keskon osakkeenomistajiakin kiinnostavan millä strategialla voitot turvataan jatkossa.

Pystyykö Citymarket kilpailemaan hinnoillaan?

Tässä vihdoin vertailu, jossa on mukana myös K-Citymarket. Eilisen kauppakierroksen aikana syntyikin pieni vertailu perustuotteiden välillä Cittarin, Prisman ja Lidlin kesken. Kaikki kolme myymälää sijaitsevat käytännöllisesti katsoen vierekkäin, joten kilpailua luulisi syntyvän.

K-Citymarket selvästi kallein

 

Pakko sanoa että olemme ällikällä lyötyjä. Tiesimme näppituntumalta, että ainakaan meidän perheen ostoksilla Citymarketit eivät pysty kilpailemaan hinnoillaan perustuotteiden kohdalla. Nyt saatu hintaero on kuitenkin uskomattoman suuri. Emme ymmärrä. Kahden tuotteen kohdalla (makaroni ja Flora) hintaero on niin suuri, että meidän on pakko epäillä olemmeko katsoneet hinnat oikein Citymarketissa. Pahoittelemme jos olemme tehneet niissä virheen - mutta vaikka olisimmekin, sekään ei muuta tulosta juurikaan toisenlaiseksi.

Kysymyksemme kuuluukin: kuka käy kyseisessä kaupassa ostamassa peruselintarvikkeet kun vierestä saa samat tavarat yli 20% edullisemmin? Ja miksi? Vai olemmeko jostain syystä vain onnistuneet poimimaan ostoskorimme sisällön täysin epäedullisesti Citymarketin kannalta?

Makkarat - tämän viikon sisäänheittotuote?

Lähestyvän juhannuksen kunniaksi päätimme tänään tehdä pikavertailun grillimakkaroiden hinnoista. Hinnat poimittiin tänään kolmesta parinsadan metrin säteellä toisistaan sijaitsevasta kaupasta. Olkaapa hyvät:

Taulukossa ylihintasarakkeessa on laskettu kuinka monta prosenttia kyseisen tuotteen kallein hinta on edullisinta hintaa kalliimpi. Ei voi oikeastaan todeta muuta kuin että isot ovat hintaerot samojen tuotteiden kesken.

Lauantai-illan lähimyymälöiden hintatasosta

Lupasimme eilen kirjoittaa viikonloppuna saavuttamistamme lisäsäästöistä. Nyt olemme saaneet vertailut tehtyä ja on aika julkaista ne.

Tilanne oli seuraavanlainen: saavuimme lauantai-iltana kotiin hieman kuuden jälkeen ja totesimme leivän olevan loppu. Piimää oli vajaa lasillinen ja maitoa vajaat puoli litraa. Ei kovin paljoa lapsiperheen tarpeisiin, kun suuret kaupat aukeaisivat vasta seuraavana päivänä klo 12 aikaan. Tästä tuli ajatus vertailla kolmen pienen lähimyymälämme hintoja suppealle ruokakorille joka sisältää maitoa, piimää ja leipää. Tulokset alla ja vertailun vuoksi vielä Lidlin hinnatkin mukaan.

Tässä tapauksessa kyse on toki pienistä rahoista, mutta Lidliin verrattuna kallein vaihtoehto (Nesteen K-Market) on kuitenkin 49 % hintavampi. Todistaa siis jälleen, että optimointi ja ruokaostosten suunnittelu kannattaa. Tekemällä 10 € ostokset kerran viikossa Nesteellä, maksaisimme siis noin 170 € ylimääräistä vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa onnistuisimme välttämään nämä äkkitarpeet ja hankkimaan kaikki ruoat edullisimmasta kaupasta.

Ensimmäiset säästöt ruokalaskussa

Tänään se sitten tapahtui. Saavutimme ensimmäiset todelliset säästöt tämän projektin/blogin ansiosta! Jes!

Vielä pari viikkoa sitten olisimme suunnanneet päivän kauppalistan kanssa ostoksille Prismaan. Aiempien vertailujen perusteella päätimme kuitenkin suunnata Lidliin (joka itse asiassa on myöskin lähempänä ja nopeamman matkan päässä kotoamme). Pakko sanoa että kaupassaolon aikana ja vielä kassallakin päässä jyskytti epävarmuus: oliko sittenkään viisasta. No, kotona oli pakko suunnata Prisman nettikauppaan ja tarkistaa vastaavien ostosten hinta siellä. Lopputuloksen voi nähdä alla olevasta taulukosta.

 

Eli säästöä kertyi Lidliin suuntaamalla mukavat viisi euroa (setelin verran :) ) Tämä on yhtä kuin 12,6 %, eli myöskään Prismasta saatavat bonukset eivät tilannetta olisi muuttaneet. Ja jos teemme vastaavanlaisen kauppareissun 2 kertaa viikossa, on säästö vuodessa 524 €. Aika paljon, ottaen huomioon ettemme ainakaan tähän mennessä ole huomanneet tuotteissa minkäänlaista laatueroa Prismasta normaalisti ostamiimme verrattuna.

Saavutimme muuten eräällä toisella ratkaisulla hieman lisäsäästöä viikonlopun aikana. Säästön suuruuden laskeminen on kuitenkin vielä hieman kesken joten siitä enemmän myöhemmin.

Lidlin tuoretuotetarjousten edullisuus

Selailimme Lidlin mainosta ja silmiin osui sivu jossa esiteltiin tuoretarjouksia. Ainakin oman mielikuvamme mukaan juuri tuorepuolella Lidl jää jälkeen kilpailijoistaan. Päätimme siis tehdä pikaisen vertailun miten hinnat pärjäävät Prismaa vastaan. Vertailussa olivat mukana Superlauantain tarjouksista mustikka, paprika, retiisi ja valkoinen herkkusieni sekä lisäksi normaalitarjouksessa olevat kotimainen tomaatti sekä galiameloni.Kilohinnat käyvät ilmi viereisestä taulukosta.

Retiisinippulle Lidl ei valitettavasti kertonut tarjouslehtisessään edes arvioitua painoa, joten sen hinnan vertailu on mahdotonta. Kerrottakoon kuitenkin, että Lidlin hinta oli 0,69 € / nippu ja Prisman hinta 7,92 € / kg.

Muiden tuotteiden edullisuus Prismaan verrattuna sen sijaan on varsin selvää. Itse asiassa viiden tuotteen keskimääräiseksi alennusprosentiksi tulee peräti 54 %! Todella iso ero siis.

Ovatko Valintatalon ja Siwan tarjoukset edullisia?

Jatketaan viime viikolla käynnistynyttä tarjousvertailua tämän viikon tarjouksilla. Tällä kertaa tuli verrattua Siwan ja Valintatalon tarjoushintoja Prisman normaalihintoihin. Miten on, kannattiko tarjousten perässä juokseminen? Katsotaanpa alla olevia vertailuja.

Valintatalon tarjoukset

Jos viime viikolla tulikin hieman nälväistyä Valintataloa (”51 % kilpailijaa kalliimpi” -tarjous), niin tällä kertaa tarjoukset olivat keskimäärin ihan oikeita tarjouksia, ainakin Prismaan verrattuna. Toki nytkin joukosta löytyi 8 tuotetta 23:sta, jotka olivat Prisman normaalihintoja kalliimpia tarjouksessakin. Huippuna Saarioisten kebakko: hinta + 25 %. Tarjousruokakorin kokonaissäästöksi tuli kuitenkin noin 10 % Prisman normaalihintoihin verrattuna. Ihan kohtuullinen suoritus siis.

Siwan tarjoukset

 

Siwa ei sitten pärjännytkään enää ihan yhtä hyvin. Prisman normaalihintoja edullisempia tuotteita oli 20 vertaillusta hinnasta ainoastaan 8 kpl ja kokonaissäästöksi muodostui vaivainen 1 %. Säästöä toki sekin, mutta jos mukaan tarttuu tarjousten ohessa parikin Siwan normaalihintaista tuotetta (jotka voitaneen olettaa Prisman vastaavia tuotteita kalliimmiksi), on tämä säästö nopeasti menetetty.

Ykkösbonustarjoukset

 

Tarkastellaan vielä lopuksi muutamaa ykkösbonustarjousta.

Kuten taulukosta näkyy, näistä Abban kesäsillit ja Kotivaran meetvurstit ovat sentään oikeasti edullisen oloisia Prisman normaalihintoihin verrattuna. Ja säästöä tälle neljän tuotteen ruokakorille tulee tarjouksessa jo 17 %, mitä voi pitää jo merkittävänä säästönä.

Ruokakorien hintavertailut eivät vastaa todellisuutta

Lupasimme, että olisimme palanneet jo edellisessä kirjoituksessa ongelmaan, joka nousi esille tekemässämme hintavertailussa. Silloinhan totesimme, että erot ruokakorien hinnoissa eivät välttämättä vastaa oikeaa elämää johtuen siitä tosiasiasta, että joitain tuotteita kuluu paljon enemmän kuin toisia. Teimmekin siis nopean vertailun asiasta perustuen karkeaan arvioon tuotteiden viikottaisista kulutuksistamme.

Ruokakorien todelliset hintaerot

Tässä korjatussa vertailussa kerroimme siis tuotteiden lukumäärän sen mukaan, montako kappaletta kutakin tuotetta arvioimme nelihenkisen perheen voivan kuluttaa. Tulokset voi nähdä alla olevasta taulukosta.

Kuten taulukosta käy ilmi, hintaerot kaventuivat varsinkin Alepan eduksi huomattavasti. Jos Alepa oli aiemmin noin 35% Lidliä kalliimpi, supistui ero nyt alle 20%:iin. Samaan hengenvetoon on luonnollisesti todettava, että tulos riippuu vain ja ainoastaan kunkin talouden ostotottumuksista, eikä yksittäistä totuutta näin ollen ole olemassa.

Kirjoituksen pääviestinä olkoon siis kuitenkin se, että kannattaa jatkossa suhtautua kriittisesti kaikkiin ruokakorivertailuihin. Ne eivät välttämättä kerro koko totuutta kauppojen hintatasoista yksittäisten kotitalouksien näkökulmasta.

Kaupan katteista

Bongasimme mielenkiintoisen hintaparin viime viikolla. Kyse oli Rainbown espanjalaisesta hunajamelonista, joka oli S-marketissa tarjouksessa hintaan 0,99 € / kg. Samaan aikaan tuote maksoi läheisessä Prismassa 1,99 € / kg. Kyseessä oli siis yli kaksinkertainen hinta.

Mitä tästä voidaan päätellä? Ensinnäkin voidaan olettaa, että S-market tuskin myy tuotetta tappiolla. Kyse ei nähdäksemme ole niin suuresta sisäänheittotuotteesta, että se houkuttelisi ihmisiä kauppaan ostamaan sitä ja siinä sivussa kaikkea muutakin ja tätä kautta oikeuttaisi tappiolla myymisen. Toiseksi S-ryhmällä on yhteinen keskusvarasto, josta käsittääksemme kaikki tuotteet kerätään kauppoihin lähetettäväksi. Voidaan siis olettaa, että alun perin kummassakin kaupassa myydyt hedelmät ovat alkuperältään täysin samaa laatua, että niiden hinta S-ryhmään ostettaessa on ollut sama ja että ne on kerätty samasta varastosta (todennäköisesti pääkaupunkiseudulta). Hinta on itse asiassa käytännöllisesti katsoen sama siihen asti, kunnes hedelmä saapuu kaupalle.

Johtopäätös: Prismassa myytävien hunajamelonien katteiden täytyy olla yli 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että kun vähennämme arvonlisäverot tuotteen hinnoista, Prismalle jää vähintään 88 c / kg ja vastaavasti hedelmän kasvattajalle, poimijalle, tukkukaupalle, Suomeen kuljettajalle ja suomalaiselle varastolle + kuljettajalle jne. yhteensä tätä vähemmän rahaa myytyä hunajamelonikiloa kohden. Ei äkkiseltään ajateltuna kovinkaan oikeudenmukaiselta tuntuva rahanjako.

On tietysti mahdollista että S-market myy tuotetta tarjouksessa tappiolla jolloin yllä esittämämme johtopäätelmät ovat vääriä. Mutta kuinka todennäköistä tämä on? Omasta mielestämme ei kovinkaan…

Kilpailuta ruokakauppasi - säästä tuhansia

Kuten luvattu, vuorossa on blogimme ensimmäinen hintavertailu. Vertailu on luonnollisesti paljon suppeampi kuin kuluttajatutkimuskeskuksen vastaava, mutta meidän eduksemme laskettakoon Lidlin mukanaolo. Lisäksi aiomme kyllä täydentää omaa vertailuamme jatkossa.

Vertailun taustaa

Vertailussa otimme tutkimuskohteiksi kaksi ennakkoon edullisimmaksi olettamaamme kauppaa (Lidl & Prisma). Pienistä kaupoista vertailuun otimme lisäksi Alepan, jonka hinnat löytyivät näppärästi netin Kauppakassi -palvelusta. Lisäksi satunnaisten kaupassakäyntien kuiteista löysimme muutaman vertailuhinnan eräästä K-citymarketista. Viimeisimmän osalta täydennämme vertailua enemmän myöhemmin.

Halvimmat hinnat

Ajatuksena oli valita n. 30 perustuotetta ja etsiä näistä halvimmat hinnat, tuotemerkeistä riippumatta. Mukaan osui kuitenkin myös muutama nimetty tuote jotka löytyivät kaikista kaupoista. Tässä kohtaa voidaan tietysti aloittaa heti spekulointi makueroilla brändättyjen ja edullisempien tuotteiden välillä. Meidän kokemuksemme mukaan ero on kuitenkin varsin monessa tapauksessa joko niin vähäinen tai jopa olematon, ettei se oikeuta eroa hintalapussa.

Tulokset

Vertailun tulokset voi lukea alla olevasta taulukosta: 

Kuten ehkä odottaa saattoi, oli Lidl vertailun edullisin ja Alepa puolestaan selkeästi kallein (yli 35 % Lidliä kalliimpi). Pienoisena yllätyksenä sen sijaan ilmeni Prisman ja Lidlin suhteellisen pieni ero. Prosenteissa mitattuna hintaeroa oli vain 1,7 %. Mielikuva olisi voinut oikeuttaa enempäänkin.

Kauppalaskussa voi säästää jopa yli 2000 € vuodessa

Ruokakorivertailuissa on aina se ongelma, että ne eivät kuvaa oikeita ostoksia. Ainakin meidän perheessämme maitoa ostetaan monta litraa kerralla, kun taas kahvia ei osteta läheskään jokaisella kauppareissulla. Tähän problematiikkaan palaamme ensi kerralla, mutta vetäkäämme tuloksista kuitenkin muutama johtopäätös jo nyt.

Oletetaan ruokalaskuksi kuukausitasolla 500 € edullisimmassa kaupassa käytynä. Tämä tarkoittaa, että vuositasolla Lidliin verrattuna Prismassa käynti tulee lähtökohtaisesti 100 € ja Alepassa käynti jopa 2120 € Lidlissä käyntiä kalliimmaksi. Kuukausittaisen kauppalaskun ollessa 250 € eroa kertyy silti edelleen eli 1000 € vuodessa. Sinkkutalouden kohdalla tämä tarkoittaa siis hyvinkin viikon ulkomaanmatkan verran rahaa vuodessa! Tällainen hintaero on yksinkertaisesti järkyttävä. Se tarkoittaa (500 € / kk kauppalaskulla) myös sitä, että yksi henkilö voisi ajaa taksilla arkisin klo 6 - 20 kerran viikossa 9,9 km matkan Lidliin -  ja saman matkan kotiin  -  ja säästäisi silti kauppalaskussa tehdessään viikon ostokset kerralla siellä Alepan sijaan.
Totuuden nimissä harva 500 € / kk ruokaan käyttävä varmaankaan asioi pienemmissä kaupoissa. Silti moni perusostoksensa marketeissa tekevä saattaa tehdä täydennysostoksia pienemmissä lähikaupoissa. Tällöinkin voi kuitenkin laskea, että vaikkapa 15 € kauppalasku kerran viikossa (yhteensä 780 € vuodessa) Alepassa tehtynä muuttuisi vuositasolla yli 200 € pienemmäksi jos vastaavat ostokset tehtäisiin Lidlissä. Ei ihan pieni summa tuokaan.

Kommentteja K-Citymarketista

Vaikka vertailu ei olekaan Citymarketin kohdalla täydellinen, kuvaa tulos muutaman tuotteen osalta hyvin sitä mielikuvaa joka itsellämme on hintaerosta Prismaan ja Lidliin. Jos oletetaan mukana olleiden 7 tuotteen kuvastavan keskimääräistä hintaeroa kauppojen välillä, on Citymarket noin 12,5 % Lidliä kalliimpi. Jos oletetaan jälleen kuukauden ruokalaskun olevan noin 500 euroa, muodostuu hintaeroksi Cittarin ja Lidlin välillä vuositasolla mitattuna noin 750 euroa. Tämä kuulostaa aika uskomattomalta, joten ennen kuin julistamme sen todeksi, tutkimme sitä myöhemmin kunnolla. Sitä ennen tiedämme nyt ainakin, missä kaupoissa emme ostoksiamme tee.

Ruokatarjous = halpaa ruokaa?

Olemme tähän mennessä ehtineet keräämään vasta pienen, 30 tuotteen hintavertailun parista lähtökohtaisesti edullisimmaksi olettamastamme kaupasta (Lidl + Prisma). Julkaisemme tämän vertailun kommentteineen ensi viikon alussa, mutta käytämme sitä kuitenkin osittain vertaillessamme tässä kirjoituksessa kauppojen voimassa olevia ruokatarjouksia.

Pelottavan samanlaisia tarjouksia

Ensimmäisenä tarjouksia selaillessa herää epätoivo ja kysymys siitä, voiko näiden edullisuutta mitenkään arvioida. Hetken kuluttua alkaa kuitenkin pistää silmään pelottavia yhtäläisyyksiä. Vai mitä sanotte seuraavista tarjouksista?

Valiojogurtit 200 g: Valintatalo 6 kpl / 2 €. K-Citymarket 6 kpl / 2 €
Saarioisten grillitassu: Valintatalo 2,99 €, K-Citymarket 2,99 €
Saarioisen 200 g pizzat: Alepa 0,99 € / kpl, K-Citymarket 1 € / kpl, Valintatalo: 2 € / 2 kpl, Prisma: 0,99 € / kpl (hohhoijaa… missä ovat kilpailevat tuotteet!?)
HK Camping grillimakkara 400 g: K-Citymarket 1,49 € / pkt,Valintatalo: 3 € / 2 pkt
Ohut broilerin leike: K-Citymarketissa alk. 10,69 € / kg, S-marketissa alk. 10,70 € / kg. Kyseessä kauppojen omat merkit.
Hunajameloni: Lidl 0,99 € / kg, S-Market: 0,99 € / kg

Tarjoukset verrattuna normaalihintoihin

Seuraavaksi alkaa mietityttämään ovatko tarjoukset oikeasti edullisia.Tarjouksessa olevan kaupan oman merkin nyt ainakin luulisi olevan edullinen. Mutta,mutta…
Pirkka Vichy ja kivennäisvedet 1,5 l: K-Citymarketissa 1,19 € / pl. Normaalihinnat maustamattomille vastaaville Prismassa 1,07 € / pl ja Lidlissä 1,09 € / pl. Alennettu hinta siis yli 11 % kalliimpi kuin normaalihinta toisessa kaupassa!
Broilerin fileesuikale (Rainbow): Alepassa 10,36 € / kg (marinoimaton). Vastaavan tuotteennormaalihinta Prismassa 9,97 € / kg. Alennettu hinta siis lähes 4 % kalliimpi kuin normaalihinta saman kaupparyhmittymän toisessa kaupassa.

Oikeasti edulliset tarjoukset

Onneksemme löytyi myös tämänhetkisiin vertailuihimme suhteutettuna edullisiakin tarjouksia. Haluamme painottaa että emme ole vielä tässä vaiheessa projektia ehtineet kiertää kovin montaa kauppaa, joten on mahdollista että jostain löytyy näitäkin tuotteita tilastojamme edullisemmin normaalihinnoilla.
Pepsi 3 x 1,5 l: Valintatalossa 4,99 €. Prismasta bongattu normaalihinta: 5,84 € ja Lidlistä vastaava 5,78 €.
HK ohuenohut keittokinkku 300 g: K-Citymarket 2,95 €. Normaalihinnat Lidlissä 3,05 € ja Prismassa 3,09 €. Ei siis oikeasti Citymarketin mainostama 24 %:n säästö, vaan  ennemminkin 3 %:n (kun verrataan Lidlin hintaan), mutta tarjous kuitenkin.

Samankaltaisten tuotteiden tarjoukset

Otetaan sitten yksi esimerkki samankaltaisista tuotteista ja niiden hintaeroista.
Eskimo-jäätelöt 15 kpl laatikko 4,69 € Prismassa
Ecorino vaniljapuikko 16 kpl paketti 2,15 € Lidlissä.
Toki kyseessä on kaksi (todennäköisesti maultaankin) hieman erilaista tuotetta, mutta hintaero on silti valtava. Brändituote on tässä tapauksessa pitkälti yli 2 kertaa kalliimpi.

Sama tuote, järkyttävä hintaero tarjouksissa

 

 

”Loppuhuipennuksena” esitettäköön tilanne, jossa kauppa voisi laittaa tuotteen viereen seuraavanlaisen lapun:
”Osta tästä tarjoustuotteemme! Hinta yli puolitoistakertainen kilpailijaamme verrattuna!”

Kyseessä on tällä kertaa Fazerin marjapiirakat, joita löytyy Prismasta 2 kpl paketti tarjoushintaan 0,99 €. Valintatalosta puolestaan saa tarjouksessa 2 kpl tasan kolmella eurolla. Yli 50 % kalliimmalla siis :)

Mitä tästä opimme?

Me tulkitsemme yllä olevaa vertailuamme yksinkertaisesti seuraavalla tavalla: ”älä luota tarjouksiin”. Osa niistä voi ollakin edullisia, vaikkemme tästä mitään huimia todisteita vielä tällä kertaa saaneetkaan. Sen sijaan jo nyt kävi varmaankin kaikille selväksi, että läheskään kaikki tarjoukset eivät ole oikeasti halpoja. Olkaamme siis kriittisiä!

"Ongelma on kilpailun puute"

Kuten Uuden Suomen tuoreesta artikkelista voi nähdä, edellisessä blogipostauksessa mainitut ongelmat eivät ole vain tunnepohjalla perusteltuja.

Tavoitteena pienempi ruokakauppalasku

Keitä olemme?

Olemme lapsiperheen vanhemmat, insinööri ja kotiäiti, jotka ovat totaalisen kyllästyneet ruoan jatkuvasti nousevaan hintaan. Haluamme tehdä asialle jotakin.

Miksi ruoan hintaa käsittelevä blogi?

Meitä on jo pidempään harmittanut päivittäistavarakaupan kilpailun puute. Voittoa tahkotaan kahden ison pelurin toimesta ja huhujen mukaan järjestelmä on varsin korruptoitunut. Isojen toimijoiden saneluvalta ylettyy (ainakin mielikuvien mukaan) aina liikepaikkojen kaavoituksesta ruoan tuottajien hintojen saneluun. Viime vuosien vahvana trendinä on ollut kauppojen omat merkit. Hinnoittelemalla nämä houkutteleviksi muihin tuotteisiin verrattuna kasvatetaan entisestään kaupan voittoja ja vähennetään muiden pelurien valtaa. Joku toki nämäkin tuotteet valmistaa, emmekä ole ollenkaan vakuuttuneita että nykypäivänä kannattaa enää kaikissa tapauksissa maksaa paketin kyljessä komeilevasta brändin nimestä, mutta kuitenkin.

 

Miksi asia täytyy nostaa esille juuri nyt?

Olemme miettineet tällaisen blogin perustamista jo aikaisemmin, mutta viimeisenä pisarana toimi kaksi viimeviikkoista tapahtumaa:

1. Insinöörin keskustelu ruotsalaisen työtoverinsa kanssa. Tämä oli lähdössä kotiin oltuaan vuoden Suomen konttorilla ulkomaankomennuksella. Entä mikä jäi päällimmäisenä mieleen Suomen-vuodesta? Ruoan hinta, joka on Ruotsiin verrattuna kuulemma arviolta n. 20 - 25 % korkeampi Suomessa. Samaan keskusteluun liittyi myös Englannista Suomeen muuttanut henkilö joka puolestaan kuvaili suomalaisen ruokakaupan hintoja ”käsittämättömän korkeiksi”.
2. Uusin ehdotus arvonlisäveron saralla, jonka mukaan ruoan alv nousisi 22 %:iin. Tämä tarkoittaisi sitä, että nykyisin tasan euron maksava tuote maksaisi jatkossa 1,07 €. Ei vaikuta paljolta, mutta jos perheemme ruokalasku on vaikkapa luokkaa 500 €/kk, olisi se tämän muutoksen jälkeen 535 €/kk. 35 €/kk tarkoittaa 420 € vuodessa. Aika paljon rahaa, joka olisi jostain muusta pois.

Kun lisätään vielä se, että Kuluttajatutkimuskeskus (jonka maalaisjärjellä ajateltuna voisi kuvitella ajavan tällaisessa asiassa kuluttajan etuja) jätti viimeisistä tutkimuksistaan kaupan kolmanneksi suurimman pelurin pois perusteluilla, jotka jokainen voi lukea vaikkapa täältä, on pakko todeta että edellä kirjatut ennakkoluulot järjestelmän toimimattomuudesta vain vahvistuivat. Vai miltä kuulostaa Lidlin poisjättämisen perustelu: "Nämä 60 elintarviketta löytyvät identtisinä lähes poikkeuksetta kaikista vertailussa olevista kotimaisista kaupoista kaupan koosta riippumatta". Mutta eivät siis Lidlistä, jolloin se täytyi jättää pois vertailusta. Meidän ajatusmaailmassamme mahdollisimman laaja valikoima olisi meidän etumme kuluttajana ja hintavertailu olisi mahdollista suorittaa määrättyjen brändituotteiden lisäksi myös halvimpien tuotteiden kesken (merkistä riippumatta). Mutta jos edellä mainittu virallinen taho ei tähän mitättömällä muutaman miljoonan budjetilla pysty, täytyy meidän ilmeisesti tehdä se. Budjettimme? 0 €. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi…

 

Mitä voimme tehdä saadaksemme kilpailua ruokakauppaan?

Tarkoituksena on nyt todellakin tutkia mitä kilpailuttamalla voi saavuttaa. Emmekä tarkoita tässä pelkästään lähikauppojen tarjousten perässä juoksemista, vaan oikeasti halvimman ja järkevimmän ratkaisun löytämistä. Tämä tarkoittaa hintavertailujen ja halvimpien hintojen löytämisen lisäksi myös mm. matkakulujen huomioimista.

Yksin ei kukaan voi maailmaa muuttaa. Siksi toivommekin, että pystymme tarjoamaan tämän blogin kautta itsemme lisäksi myös kaikille lukijoillemme rahanarvoista tietoa oikeasti edullisimmista vaihtoehdoista ja tarjota näin kaikille käytännön mahdollisuuden äänestää halvemman ruoan puolesta.