K-Supermarketit ovat tähän asti jääneet blogissa pienelle huomiolle. Tänään oli kuitenkin aika korjata asia. Vierailimme kolmessa eri K-Supermarketissa pääkaupunkiseudulla ja vertailimme parinkymmenen tuotteen hintoja niiden välillä. Oma ennakkokäsityksemme oli, että K-ryhmän kaupoissa kauppiaat saisivat itse päättää hinnoista ja näin ollen hinnoissa olisi kauppojen välillä eroja. Alla olevaan taulukkoon on vertailun vuoksi lisätty myös tämänpäiväiset hinnat yhdestä Lidlistä ja Prismasta. Tähdellä merkittyjen tuotteiden kohdalla Lidlin tai Prisman hintoja on muutettu vastaamaan K-Supermarketin pakkauskokoa. (K-Supermarketin pakkauskoko oli aina näissä tapauksissa suurempi.) Banaanien kohdalla Supermarket nro 3 oli Supermarketeista ainoa, joka tarjosi ns. halvempaa banaanilaatua. Tästä johtuu suuri hintaero muihin K-Supermarketeihin.
Näiden tulosten perusteella näyttäisi siltä, että K-Supermarkettien kauppiaat saavat päättää itse (ainakin jossain määrin) valikoimistaan ja tarjoustuotteistaan, mutta muuten hinnat ovat mielestämme liian samoja jotta voisimme välttyä johtopäätökseltä, että perushinnat määrittelee K-ryhmässä joku muu kuin yksittäinen kauppias.
Kuten olettaa saattoi, hinnat eivät myöskään olleet missään määrin kilpailukykyisiä Lidlin ja Prisman hintojen kanssa. Varsinkin Lidliin verrattuna tämä on mielenkiintoista, koska kyseessä ovat suunnilleen saman kokoluokan myymälät, joten kiinteistö- ja henkilökuntakulujen voisi olettaa olevan jotakuinkin samaa luokkaa. Silti täysin samojen (merkki)tuotteiden hinnoissa on kymmenien prosenttien eroja. Keskon osto- ym. volyymien ollessa oletettavasti Lidlin vastaavia suurempia ja sisäänostohintojen ja logistiikkakustannusten näin ollen vähintään yhtä edullisia voitaneen siis vetää johtopäätös että K-ketjun kohdalla joku rikastuu valmistajan ja kuluttajan välissä... ja paljon.
P.S. vaikka kirjoituksen pääaihe olikin tällä kertaa K-Supermarketit, mainittakoon kuitenkin mielenkiintoisena kuriositeettina, että tällaisella ostoskorilla bonusten (max 5 %) kerääminen Prismoista ei näytä kannattavan Lidliin verrattuna.
P.P.S. Jottei jäisi vääriä mielikuvia, mielestämme on oikein että menestyvät yrittäjät rikastuvat. Yrittäjyyteen kuuluu kuitenkin olennaisena osana riski ja varsinkin ruokakaupan kohdalla siihen tulisi mielestämme kuulua myös kilpailu. Mikäli kilpailua ei esimerkiksi julkisen sektorin toimista (kaavoitus tms.) johtuen ole riittävästi, voidaan mielestämme kyseenalaistaa suurten voittojen oikeutus suhteessa otettuun riskiin varsinkin kun kyseessä ovat kuluttajille ns. välttämättömyyshyödykkeet.

Erikokoisissa K-kaupoissa tuotemerkkien painotus vaihtelee suuresti. Esimerkiksi Pirkka-tuotteissa on suurempi kate kuin merkkituotteissa. Tällä kertaa ehdotan, että tekisitte myös vastaavanlaisen ostoskorivertailun kunkin kaupan halvimmasta merkistä. Lidl on tunnettu myös hävikin minimoinnista. Luulen siis, että toiminta on muiltakin osin kustannustehokasta. Jos tietyt (kotimaiset) merkkituotteet ovat Lidlissä pysyvästi selvästi halvempia, tuote voi olla valikoimassa myös vain palvelun vuoksi tai sisäänvetotuotteena. Suurin osa Lidlin tuotteista on kuitenkin heidän omia merkkejään, joiden myynnillä se kate tehdään.
VastaaPoistaT. Sama lukija taas
Kiitos (taas) kommentistasi ja ehdotuksestasi. Tässäkin vertailussa oli mukana useampi Pirkka-tuote (ainakin jauheliha, sokeri, kaurahiutaleet, vehnäjauhot, pinaattikeitto ja taisi olla juusto sekä kananmunatkin). Yritämme jatkossa muistaa merkitä ne paremmin taulukoihin. Xtra-tuotteita emme juurikaan näistä kaupoista löytäneet. Pääsääntöisesti olemme pyrkineet ottamaan vertailuihin edullisimpia merkkejä, mutta voisimme tosiaan tehdä ihan erillisen asialle pyhitetyn kirjoituksenkin.
PoistaLidlin toiminnasta tosiaan huomaa kustannustehokkuuden monessa asiassa, alkaen ihan myymälän esillepanosta. Mikäli kauppa onnistuu minimoimaan hävikkiä, sehän on vain kaikin puolin hyvä asia. Kysymys kuuluukin, mitä lisäarvoa K-ryhmän (ilmeisesti vähemmän tehokas) toiminta tuo kuluttajalle esimerkiksi juuri Lidliin verrattuna? Laajempi valikoima on selkeä etu, mutta S-ryhmään verrattuna tämäkään ei ole enää niin selvää.
Jos taas mietitään millä kate tehdään, niin sillä ei nähdäksemme ole juurikaan merkitystä yksittäiselle kuluttajalle. Jos samalta maistuva tuote on Lidlissä kuluttajalle edullisempi korkeammalla katteella kuin vastaava tuote K-ryhmässä pienemmällä katteella, kertoo se vain siitä että Lidl tekee jotain paljon paremmin. Toki bisneksen tekeminen kokonaisuudessaan ei valitettavasti ole näin yksinkertaista...
Kommenttini Pirkan katteista oli tarkoitettu perusteluksi sille, miksi tuotemerkkien painotus vaihtelee K-kaupan koon mukaan. Tarkoitin kaupan omien merkkien vertailulla ostoskoria, jossa kaikki mahdolliset olisivat kaupan omaa merkkiä. Väitän nimittäin, että suurin osa asiakkaista, jotka asioivat varta vasten Lidlissä edullisemman hinnan vuoksi, todella ostavat siellä niitä kaupan omia merkkejä näiden Felixin, Sunnuntain ja Floran sijasta. Lidlin hävikin minimointi näkyy ainakin täällä päin myös asiakkaille. Käyn aika myöhään kaupassa ja usein arki-iltaisin kello 19 jälkeen esimerkiksi jauhelihat ovat loppuneet kokonaan.
Poista